Vangin laulu lyrics

Auran aallot hiljallensa laskee,

niin monivaiheisena merehen.

Sen rannal istuu poika vankilassa,

menneisyys tarjoo hälle muistojaan

Mennyttä on mun nuoruuteni aika,

mun kukoistuksein, kaikki kunnia,

kuin vesi pienoisesta purosesta,

tai kukat vihreältä nurmelta.

Mä kasvoin niin kuin kukka kalliolla,

jot illan vieno tuuli häilyttää.

Kun syksyn myrsky kulkee raivopäissään,

on tempaava tuon kukan mukanaan.

Vangittu oon mä vuotta kaksitoista,

mä poika alta kahdenkymmenen.

Suljettu on mun nuoruuteni aika,

nyt tähän synkkään vankikomeroon.

Äitini varmaan mua syleillessään,

haaveili tulevaista onneaan.

Oi, äiti, äiti älä soimaa lastas,

vaik haaveilusi häipyi vankilaan.

Maailman polut täynnä kyyneleitä,

miks minut murheet tiellä yllätti?

Sain nauttia vain hetken nuoruudesta,

kun maailman ilot minut vietteli.

Anna anteeks kurjat rikokseni,

sit kyynelsilmin anteeks anelen,

en saa mä muuten vankilassa rauhaa,

oi vastaa äiti, vastaa minulle.

Vanki raukka laulun laulahtaapi,

hän vastausta turhaan odottaa,

vain raudat raskaat maahan helähtääpi,

vastaus kolkko niistä kajahtaa.

Vankilasta vapahaks kun astun,

niin auran aallot on mua vastassa,

niin hiljaa, hiljaa vaivun aaltoin alle,

oi, äiti älä kaipaa lastasi.

• Artist:Tapio Rautavaara